Osa 2
<
Kolinalla on ollut suuri hiekkaharju, noin 15 metriä korkea ja 1,5 kilometriä pitkä. Vuosien mittaan hiekkaa on käytetty teiden ja talojen perustuksiin. Pääosin soraa on siirretty 1950-luvulta 70-luvulle asti Vaasan rakentamiseen. Alkuaikoina kuormat tehtiin lapiotyönä. Hiekkaharju on ajan mittaan hävinnyt. Vain suuria monttuja on jäljellä. Tämänkertainen suunnistusmaasto on pitkälti siellä missä harju kerran oli, ja kilpailukeskus on Kolinan koulun pihalla.

Alue on myös pohjavesialuetta, jossa Maalahden kunnalla on kaivot. Malaxnejdens Sportfiskeförening on kunnostanut yhden hiekkamontuista ja istuttanut kirjolohta sinne. Pienellä maksulla voi kokeilla kalastusonnea.

Kolinassa urheilu on aina ollut lähellä sydäntä, varsinkin hiihto sekä suunnistus. Menestystä tuli 1960-, 70- ja 80-luvuilla. Harrastajamäärät olivat myös huippua, jos lasketaan osuus väestömäärästä. Ensio Pensas, Vilho Rajala ja Pauli Nikko olivat ensimmäisiä suunnistuksesta kiinnostuneita.
Kolinalaisia FSOM-mitalin voittajia:
Matti Nikko | 1973-1975 | 1 kulta, 2 hopeaa ja 3 pronssia |
Jari Nikko | 1975 | 2 kultaa |
Esko Hartvik | 1975 | 1 kulta |
Tarja Pensas | 1977-1979 | 1 kulta, 3 hopeaa ja 2 pronssia |
Seppo Hartvik | 1978-2016 | 3 kultaa, 9 hopeaa, 11 pronssia ja 1 SM-pronssi |
Pentti Rajala | 1983-1985 | 1 kulta ja 2 hopeaa |
Mika Peltoniemi | 1993 | 1 pronssi |

Vuonna 1974 Seppo Hartvik teki maastotyöt suunnistuskartalle Kolinasta Sarvijoelle asti, apuna oli Göran Strömfors kartan piirtäjänä. Kartan mittakaava oli 1:20 000 ja se oli nimeltään Isomäenkartta. Kartalla näet Kolinan koulun ylhäällä vasemmalla.

Maasto jossa Merenkurkun Rastipäivien osakilpailu käydään voi olla haastava, koska hiekkakuopat ovat pohjavesialuetta ja vesimäärä vaihtelee kuopissa, riippuen siitä onko sateinen tai kuiva kesä. Kesästä riippuen sinisellä merkatut vedet kartalla voivat olla hieman harhaanjohtavia. Muitakin suurempia haasteita on maastossa varmasti riittävästi.
Onnea kaikille!]]>